maanantai 18. syyskuuta 2017

Gustu ja kumppanit


Aamutee muurin juurella lauantaiaamuna klo 7.34. 


Kalliosaarella 10 minuutin venematkan päässä Hangon itäsatamasta. 



Kaksi yötä syvää unta Gustavsvärnin entisen sumusireeninhoitajan talon vintillä. 

Majakkatorni vieressä, linnoitteen rauniot ympärillä.








Puolentoista tunnin venematkan päässä toinen majakkasaari, Bengtskär. Merenkäynti, veneen pakokaasukäry ja auringonpaiste saivat huonovointiseksi. Kurja olo kuitenkin haihtui nopeasti ryhdikkään majakan tervehtiessä.

Vaikuttava.




Majakan juurella iloinen lankakaupan neulontaseurue.




Hyvän tuulen päivä.






Kaksisataaviisikymmentäkaksi askelmaa

ja huima näköala.


 









Näkymiä eri kehyksin.

Kaunista kaikki tyynni.














Vellova meri, sileäksi hioutuneet kalliot. Navakka tuuli, kasvoille lentävät suolaiset pärskeet.

jos nousisi kunnon myrsky,  joutuisimme yöpymään täällä...

 


















Tuuli pysytteli kuitenkin kohtuullisena ja yöpyminen Bengtskärissä jää tulevaisuuteen. Pahoinvointi paluumatkalla ei enää yllättänyt, matkasin takaisin Gustulle veneen keskellä makoillen. Hengittelin syvään aallonharjoja ihaillen. Oli outo tunne katsella veden pintaa joka on usean metrin korkeammalla.

olin aallon pohjalla 


Tyynenä sunnuntaiaamuna laiturin ympärillä oli ruuhkaa - valtavasti korvameduusoja. Elinkaarensa loppuvaiheilla ajelehtivat, varsin pienellä virralla enää tuntuivat liikkuvan, jos lainkaan.





Aurelia aurita 




Kotimatkalla.

Hei saareen! Ei hiipinyt haikeus, miten voisi. Palaanhan minä.





2 kommenttia:

  1. Oi mikä pistos sydänalassa! Tollanen on parasta mitä tiedän..... Mahtavia kuvia. Mutta mikäs tuolla on kuvatessa, kun kaikki on kaunista, täydellistä. Maailman laita, aallon pohja, veden peili ja loputon horisontti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailman laidalla, siltä siellä tuntui. Reunalla ja vähän sen yli. Ulkopuolella hyvällä tavalla.

      Olitte mielessä luodoilla <3.

      Poista