Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaatteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaatteet. Näytä kaikki tekstit

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Sunnuntaina sinistä

Sunnuntaina huomasin istuvani keittiön pöydän ääressä - usein. Katselin ikkunani ohi lipuvia hahmoja. He sytyttelivät tupakkejaan, laskivat kolikoita haparoivin sormin, päät yhdessä. Taisi suuta kuivaa. Sunnuntaiaamu lähiössä. Illalla luettu Melleri tuli mieleeni kun seurailin neurologisen naapuruston aamupuuhia.

                                                        Kuule lauri hei älä mulle ala
                                                        ihan totta stikkaa vaan spaddu
                                                        ja lähe vetää
                                                                      Älä mulle ala, älä ala
                                                        Kato
                                                        Näin On Näppäimet
                                                        qwertyuiopåü 




Hidasta nautiskelua.  Lehti ja lempeää musiikkia. Genesis myy Englantia punnalla, saksan aksentilla mies laulaa olevansa nervous and blue, aamun suomiedustus antaa maailman rullata suuntaansa.

Today I'll take my time
let the whole world ramble on
If it rains outside, that won't bother me
Let it rain or shine, it's all the same to me
Let it drift on by, you'll be seeing I won't be worrying
like before 

(Pembroke)

  
"Sä olet kyllä hauska - kahvia ja teetä samalla aamupalalla".
Niin, ensin kahvi sitten teetä.
Pöytäliina pitäisi vaihtaa, totesin.

Leivotaanko pullaa? Joo.



Kävely siniharmaassa sadesäässä. Ompelua. Värjäyspuuhia. Sinisiä juttuja. Oho. Sinistä mokkaa jeesuskirpparilta. Odotellut osoitetta minne asettua. Nyt löytyi yksi.



Vaihdetussa liinassa muutama sininen kukka. Pöydän ääressä istuskellaan kasariajalta olevan koivuisen tv-tason päällä (ruma kun mikä, mutta täyspuinen joten...). Toinen istuintyynyistä sai mokkapäällisen, sinisen.


Värjäyssessiossa alunperin vaaleat mekko, jakku ja ostoskassi verhoutuivat sinisyyteen.



Odottelevat nyt tovin seinällä Toven toverina. Mekko kesää, jakku korjausta, kassi kauppareissua.


Siniharmaa, laimea sunnuntai. Pidin siitä.

lauantai 1. marraskuuta 2014

Puoti



Puoti.

Jo sanana suloinen.

Pienehkö, tunnelmallinen. Tuoksuva.

Löytöjä. Ideoita. Palvelua. Kauniita asioita.

Houkutteleva, koukuttava puoti on se paikka, josta poistun hymyssä suin. Hymy ei ole riippuvainen ostoksien määrästä vaan fiiliksistä joita puodissa olo on luonut. Kiinnostavista, kauniista esineistä, vaihdetuista ajatuksista, ihmisistä. 

"Oh butterfly, butterfly..."

Löytöjä puoti-ihanuus Moonkista.

Moonkista on mahdotonta poistua kurkkaamatta korvakorutarjontaa. Viimeksi löytyivät nämä, tämänhetkiset suosikkikorvikset. Sellaista viidakkofiilistä.



Ideoita.


Moonkissa osa korvakoruista roikkuu ´naruilla´, jotka pingotettu liitutauluun.  Poimin idean, kotona lojui ylimääräinen kehys ja tapettijämiä. Isot, roikkuvat korvikset pysyvät nyt oordningissa. Tosin taulu on naurettavan pieni.


Moonk sijaitsee toisen puoti-ihanuuden Frida-marinan yhteydessä. Sieltä ostetut hameet ovat kotiutuneet uumalleni paremmin kuin hyvin. Mukana arjessa, töissä, vapaa-ajalla. Ja kauniita katsella silloinkin kun vain roikkuvat henkareissaan. Hameiden viehätystä lisää se, että lienemme suht samaa ikäluokkaa. 

Midi.


Tuo printti, nuo kuviot, tiesin heti. Pituus oli ainut joka hiukan arvelutti, luulin olevani mini tai maxi -tyyppiä. Mutta yllätyin, tästä tuli ´käy aina´- hame. No ehkä kesähelteitä lukuunottamatta, nämä helmat sopivat kaikkialle. 




Maxi.

Toimii. Materiaalia vaihtamalla mitä mainioin kesät talvet. Tämä vuoritettu maxihame kotiutui Frida marinasta jo keväällä, odotteli kaapissa ilmojen viilentymistä. Kaunis. Osoittautui myös oivaksi keikkahameeksi. Kaipaa yläosaan pientä sisäänottoa, mutta olen laiskotellut. Ehkä joulun jälkeen...




On olemassa vaatteita, jotka nähdessään tietää niiden kuuluvan ´toi on mun´- osastoon. Tunne ei perustu haluun ostaa ja omistaa tai vaatteen viehättävyyteen vaan simppelisti fiilikseen: tuo hame ja minä sovitaan yhteen, pidän siitä, paljon. Ja todennäköisesti pidän siitä vielä kuukausien, vuosien kuluttua. Saatan rakastua siihen. Jos jostain syystä yhteys kuitenkin katkeaa, näitä vaatteita en hylkää. Etsin niille uuden hyvän kodin, sellaisen with love paikan. 

Moonk ja Frida marina on puoticombona vailla vertaa. Hymyilyttää jo ajatuskin kipaista ensi viikolla taas Kaarlenkatu 10:n kivijalkaan. Historia lisää hymyä, nojailin tiuhaan muutama vuosikymmen sitten samaisen osoitteen ovisummeriin kun silloinen rakkaus asui talossa.

"Things are goin´ round and round..." , laulaa eräs. Elämän ihanuutta on, ettei ole oikeastaan koskaan perillä ja se tuntuu hyvältä. Ison ympyrän sisällä on pieniä ympyröitä. Paljon polkuja. Kohtaamisia, uusia ja vanhoja. Tietty perusrundi on kuitenkin olemassa, turvallisena. Hyppääthän joskus vakiopolultasi sivuun, marketin sijaan poikkea puotiin, kivijalkaan. Tavaraa täynnä olevan ostoskärryllisen sijaan kassissasi saattaa olla vain yksi löytö johon on fiilis. Ja rintalastan alla paistaa aurinko.